Mitä ovat vinttikoirakisat?
Vinttikoirakisat on urheilulaji, jossa vinttikoirat juoksevat ympäri rataa. Kisa voidaan järjestää joko vinttikoiraradalla tai maastossa. Vinttikoiraradalla on käytössä keinotekoinen viehe, jonka perässä koirat juoksevat. Vieheitä on erilaisia ja se voidaan valmistaa vaikkapa kankaasta, karvasta tai muovista. Radan pituus on yleensä 400 metriä. Juostava matka ei kuitenkaan ole tämän verran, vaan kisoissa juostaan yleensä 280, 350 tai 480 metriä. Juostava matka vaihtelee rodun koon mukaan. Radan alkupäässä on lähtökopit koirille.
Maastossa käydyissä kisoissa käytettiin ennen oikeaa jänistä, mutta nykyään maastokisoissakin on käytössä keinotekoinen viehe. Koirat juoksevat pareittain vieheen perässä maastoon. Maastossakin käytössä on rata, joka on tehty yleensä esimerkiksi pellolle. Maastokisoissa väliä on muullakin, kuin vain koiran nopeudella. Huomioon otetaan nimittäin nopeuden lisäksi myös innokkuus, älykkyys, kestävyys ja ketteryys.
Monessa maassa, kuten esimerkiksi Suomessa, vinttikoirakisat ovat lähinnä harrastelijatoimintaa. Joissain maissa vinttikoirakisat ovat kuitenkin lähes yhtä suosittuja kuin ravit, ja vinttikoirista voi lyödä vetoa samaan tapaan kuin ravihevosista. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Irlanti, Iso-Britannia. Australia, Yhdysvallat, Mexico ja Espanja.
Mitkä rodut saavat osallistua vinttikoirakisoihin?
Vinttikoirakisoihin saavat osallistua erilaiset vinttikoirat sekä jotkin koirat pystykarvaisten ja alkukantaisten koirien roturyhmästä. Tarkemmin sanottuna vinttikoirakisoihin saavat osallistua seuraavat rodut:
- Basenji
- Cirneco dell’etna
- Faaraokoira
- Ibizanpodenco
- Portugalinpodengo
- Afgaaninvinttikoira
- Azawakh
- Espanjanvinttikoira
- Englanninvinttikoira
- Irlanninsusikoira
- Italianvinttikoira
- Puolanvinttikoira
- Sloughi
- Saluki
- Skotlanninhirvikoira
- Unkarinvinttikoira
- Venäjänvinttikoira
- Whippet
Nämä kaikki koirarodut on alun perin jalostettu metsästämään nopeita eläimiä. Sen takia ne ovat nopeita lyhyen matkan juoksijoita. Nopeuden lisäksi vinttikoirilla on tarkka näkö, joka sopii hyvin riistan metsästykseen. Englanninvinttikoira, joka on vinttikoiraroduista kaikkein nopein, voi juosta jopa 80 kilometrin tuntinopeudella. Nämä rodut pystyvät käyttämään happea tehokkaasti juoksemisen aikana ison rintakehän ja laajojen keuhkojensa ansiosta. Pitkän matkan juoksemiseen vinttikoirat eivät sovellu.
Vinttikoirakisat Suomessa
Suomen ensimmäiset radalla pidettävät vinttikoirakisat järjestettiin vuonna 1953. Ratoja löytyy Suomesta esimerkiksi Helsingistä, Tampereelta, Hyvinkäältä ja Oulusta. Maastojuoksu tuli Suomeen paljon myöhemmin, sillä ensimmäiset maastojuoksukisat järjestettiin vasta vuonna 1988.
Rata- tai maastojuoksukisat eivät kumpikaan ole saavuttaneet Suomessa mitään valtavaa suosiota. Suomalaiset voivat kuitenkin lyödä erilaisilla vedonlyöntisivustoilla, esimerkiksi Unibetillä, vetoa ulkomaisista vinttikoirakisoista. Suomessakin tosin järjestetään muutamia arvokilpailuja: Suomen Mestaruus, Derby, Veteraanimestaruus, Kuninkuusjuoksut ja Tähtisprintteri.
Vinttikoirakisojen historia
Vinttikoirakisojen alkuperä on kaukana historiassa. Ensimmäisiä vinttikoirakisoja järjestettiin nimittäin jo vuoden 2500 eaa. Egyptissä. Tällöin käytössä eivät toki olleet vielä vinttikoiraradat, vaan kisoja järjestettiin puhtaasti maastossa, jossa vinttikoirat jahtasivat elävää jänistä. Vinttikoirakisoihin viitataan jopa Arrianoksen ajanlaskun alussa kirjoittamassa kirjassa, jossa kerrotaan vinttikoiraa muistuttavista koirista, jotka juoksevat kilpaa jäniksen perässä.
Ensimmäinen yritys siirtää vinttikoirakisat juoksuradalle tapahtui vuoden 1876 Englannissa, jolloin kisat kokeiltiin järjestää suoralla radalla. Yritys ei kuitenkaan saavuttanut suurta suosiota. Soikealle radalle kisat siirrettiin ensimmäisen kerran vuoden 1912 Yhdysvalloissa. Tällöin käyttöön otettiin myös keinotekoinen jänis. Tämä on täysin amerikkalaisen Owen Patrick Smithin ansiota. Hän halusi nimittäin lopettaa jänisten tappamisen vinttikoirakisoissa. Ensimmäinen ammattimainen vinttikoirarata avattiin vuonna 1919 Kaliforniassa, ja tämän jälkeen myös vedonlyönti vinttikoirakisoista alkoi pikkuhiljaa kehittyä.
Soikea rata esiteltiin melko pian myös Isossa-Britanniassa, jossa se otettiin käyttöön 1926. Vinttikoirakisojen suosio kasvoi Isossa-Britanniassa nopeasti, ja vuoden 1927 loppuun mennessä käytössä oli jo 40 vinttikoirarataa. Tämä on suurelta osin amerikkalaisen Charles Munnin ja kanadalaisen Major Lyne-Dixsonin ansiota, jotka ajoivat lajin asiaa Isossa-Britanniassa ja pyrkivät löytämään lajille kannattajia. Brigadier-General Critchleyn ja Sir William Gentlen avustamana he perustivat Greyhound Racing Associationin ja onnistuivat keräämään lajille 22 000 puntaa.
Suomessa kiinnostus vinttikoirakisoihin alkoi nousta vasta vuonna 1950. Tällöin perustettiin myös Lahden Vinttikoirakerho, jonka perustajien toiveena oli tehdä vinttikoirakisoista yhtä suosittua ja rahakasta toimintaa kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Suomessa vinttikoirakisat eivät kuitenkaan kasvaneet ikinä yhtä suureen suosioon. Lajin avulla ei ole täällä varsinaisesti mahdollista ansaita rahaa, vaan kyseessä on vain viihteellinen harrastajatoiminta.